Vähänhän nälkä korventaa mun vatsanpohjalla ja kurkkua raastaa, sattuu kun yskii.
Keittiöstä tulee pyttipannun ja palaneen hajua mun huoneeseen.
Tänään mä olen selättänyt viimeinkin katalan kuumeen.
Huomenna mun pitäisi nähdä niitä kolmea kaveria, joita aiemmassa tekstissä kerroin vältteleväni kuin ruttoa. Ei vain oikeasti kiinnostaisi. Kaveri A on itsekäs ja omahyväinen, mukahauska ja huomaamataan ivallinen ja vähän ilkeäkin. Kaveri B ei edes ole mun kaveri vaan A:n, enkä tule toimeen hänen kanssaan. Kaveri C, rakas pitkäaikainen ystäväni on ainoa jota minulla on ikävä. Huomenna sitten, mutta tekosyiden varjolla suostunen viettämään heidän kanssaan pari tuntia, ja karkaan pois.
Pian saan lakata kirkkaanpunaiset kynnet, ja ne olisivat kauniit. Olen edes onnistunut yhdessä tavoitteistani, kasvattaa kauniit sormenkynnet. Vielä on matkaa, mutta edistyn. Ja mitä laihdutukseen tulee, niin BMI:ni oli tänään päivällä, aamupalan jälkeen, 18,6. Tyydyttävä lopputulos, viikon ahminnan tuloksena. Tai okei, semihyvähän tuo on. Äiti voisi ostaa minulle taas kasvissosekeittoa ja tonnikalaa, niillä pärjään taas pitkälle ensiviikkoon.
Kuunnelkaa Olavi Uusivirtaa, niin minäkin jatkan päivääni hänen upean musiikkinsa parissa.
Puhdasta rakkautta, ja sitten etsiydyn kaupan levyosastolle etsimään käsiini kolme levyä joita minulla ei vielä olekaan. Materialismionnellisuutta.
Voimia ensiviikon haasteita varten, ette te ole heikkoja. Muistakaa se ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti