Paleltaa, väsyttää ja ikävystyttää. Mä varon saamasta paastopäivän päänsärkyä, silloin olisi pakko syödä. Söisinkin joka tapauksessa, jollen olisi epävarma olenko menossa J:n luokse tänään. Silloin täällä olisi ruokaorgiat pystyssä jo, ja paha mieli, mutta silti mä vain söisin. Tänään mä olenkin paastonnut, koska olisi liian iso kynnys mennä turvonneena ja syöneenä J:n eteen, eikä se ole ihmisenä ainoa poikkeus. Ahmimispäivinä mä en näyttäydy kenellekään. Salaa hiivin keittiön ja huoneen väliä, hakemassa lisää ruokaa. Mitä vaan mitä kaapeista löytyy, mä olen niin huomaamaton, että ne tyytyy miettimään mihin kaikki ruoka katoaa. Mutta mä häpeän liikaa, niin liikaa etten tahdo jäädä kiinni. Nytkin tekee mieli niin paljon syödä, mutta en mä anna sen mennä J:n edelle, miksi antaisin.
Kylmänsietokyky alkaa ylittyä, pitäisi kai pukea enemmän päälle.
Nyt vain tyydyn odottaamaan tekstiviestiä tai mitä tahansa yhteydenottoa J:ltä.
edit
Tekstinjulkaisu jäi kesken kun äsken sain viestin, ja mä olen menossa sen luo tänään. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti