Viides päivä ahmien.
Huomenna se on ei ei.
My Chemical Romance @ Hartwall areena, sieltä minut löytää huomenna. Kiskaiskaa hihasta jos näette mustahiuksisen, huulilävistetyn tytön. Tehtävä olisi mahdoton. ;) Keskipäivällä keikkajonoon, en syö en, mukaan otan vesipullon. Se riittänee, vaikka viimekertainen keikkailu aiheutti jalat alta, nyt pyörryn -efektin. Pelästyin sitä, ja olinhan ollut koko päivän syömättä. Mutta selviän kyllä, olenhan tämän viikon tankannut kaikenmoista moskaa itseeni, energiavarasto.
Ja minun on saatava turvotus ja inha olo laskemaan maanantaihin mennessä.
Näen J:n, joka muuten tietää yhä enemmän ruokapelleilystäni.
Edistysaskel, kerroin ahmimisesta. En tahdo, että minua pidetään pikkusieluisena hienoperse ruokapiipertäjänä, olisin muka syömättä. Pah! Ja verbaalisen sana-antini varaston siemenet ovat vain minulle, en tarkoita yleisesti nimittää ketään minua parempaa syömishäiriöistä noilla sanoilla. Niitä jotka oikeasti onnistuvat ja laihtuvat. Minä en, huono olen. Hyi hyi.
Sen lisäksi tämä päivä oli yhtä helvettiä noin muutenkin kuin vain ahmimisen osalta. Rystysten hakkaamista seinään, ahdistuskohtauksia, loputonta vuolasta itkuvirtaa ja kyynelpuroja, oksentamista. Sekä viilsin. Aamupaino, merkityksetön 53,9 kiloa. Nyt ryhdistäydyn ja oikaisen selkäruotoni. Saan sen vielä näkyviin, lupaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti